Näin kymmenen uutisissa joskus muutama päivä sitten jutun jostain Mikkelistä, jossa on alettu tehdä luokkajakoja sukupuolen perusteella. Ensin ajattelin että voi ei, eikö tuostakin vasta joskus alle 100 vuotta sitten eroon päästy! Uutispätkässä esiteltiin kaikkia kokeilun hyviä puolia, että pojat oppivat paremmin ja tytöt uskaltaa olla rohkeampia ja tehdä kaikkea, kun pojat ei oo arvostelemassa. Tuota en ollu ajatellutkaan... Sen kyllä huomaa vielä lukiossakin, varsinkin kaikissa matemaattisissa aineissa, että pojat siellä yleensä viittaa eikä tytöt (siis ne pojat ketkä "kehtaavat" olla koulussa aktiivisia). 

Minä itsehän olen tietysti aina käynyt koulua sekaluokissa, niinkuin tapana on (ollut). Enpä sitten tiedä, olisiko yhteishenki ollut parempi jos luokalla olisi ollut vain tyttöjä...Ehkä eräs koulukiusaamistapaus olisi saattanut jäädä väliin, vaikka en kyllä kovin monien luokkalaisteni tyttöjenkään kanssa ollut kaveri. Mutta toisaalta kontakti poikiin olisi jäänyt todella vähäiseksi, jos meidät olisi ala-asteella eristetty eri luokkiin.

Kiinnostaisi tietää, millä perusteella tyttö- ja poikaluokat "nimetään" niissä kouluissa. Eihän niitä voi oikein kirjaimillakaan nimetä, siis a- ja b-luokaksi, kumpi silloin olisi "b-ryhmää", huonompi sukupuoli?

Vaan se minua siinä hommassa epäilyttää, että kun opetusmenetelmät on tehty sen peruteella, mikä tyttöjä tai poikia yleensä kiinnostaa, esim. tyttöluokka opetteli asioita laulamalla. Minusta se olis aika kamalaa, laulaa vaan kaiket päivät koulussa, hui! Ja muutenkin, eikö siinä tule hirveästi sukupuolistereostypioita, tyyliin "kaikki pojat tykkää autoista mutta yksikään tyttö ei". Niinpä...miettimistä riittää ja huonoja puolia siinä missä hyviäkin. Vaikka sama juttu taitaa kyllä olla sekaluokissakin, jos asiaa miettii toisinpäin. Kaksi erilaista sukupuolta kun on, niin eikö mikään voi ikinä mennä hyvin ja tasa-arvoisesti?