Viimeaikoina mielessä on pyorinyt aika tavalla ammatinvalintaan liittyviä kysymyksiä.

Viimenkin kun olen saanut selvitettyä, mitä oikeasti haluaisin tehdä työkseni tässä suuressa maailmassa, huomaankin että se on ehkä mahdotonta. Tajusin viime keväänä, että tahtoisin tehdä jotain kehitysaputyötä tms., esimerkiksi Afrikassa tai muissa köyhissä maissa. Lukion jälkeen olisin mennyt jotain kehitysmaatieteitä lukemaan... Mutta sitten katselin eilen Oprahia (ja sattumalta myös löysin  kolumnin jossa parjattiin ulkomaalaisia avustustyöntekijöitä) ja tajusin, että ne, jotka kipeimmin tarvitsisivat olla nostamassa Afrikkaa jaloilleen ovat sikäläiset ihmiset. Ja että minä sinne menemällä vain veisin joltakulta sitä kipeämmin tarvitsevalta työpaikan...

Tokihan tämäkin homma on jo otettu järjestöissä etukäteen huomioon. Eli nettisivuilla kerrottiin, ettei suomalaisille ole kovin paljoa työpaikkoja (eli valmistuttuani jäisin työttömäksi?), sillä työt pyritään hoitamaan paikallisin voimin. Mikä on tietysti hienoa, sillä tottakai he ansaitsevat, ja heidän kuuluukin  olla, omaa maataan kehittämässä.

Mutta kun minä vain niin kovasti tahtoisin olla jotenkin merkityksellinen ja parantaa maailmaa, mutta se taitaa olla melko mahdotonta... Ja minä en tiedä voinko elää rauhassa kun en ole pystynyt tekemään mitään. Suurta.