Mutta ei saa muutaman rimanalituksen perusteella lyödä leimaa koko genreen, joukkoon mahtuu helmiäkin. Kuten juuri Anastasia osoittaa. Jos kriitikko ei uskalla kirjoittaa että joku ohjelma on hyvä sen takia että se on saippua, niin kriitikolla on joku ongelma. Sitäpaitsi tarkalleenottaen Anastasia on telenovela, ja hyvä telenovela onkin.
]]>Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nuo ylläolevat sanat, tulet tapaamaan ammutun miehen. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, mies ilmestyy peittosi alle ja alkaa taukoamatta hymäilemään light jazzin hittejä vuosilta 1978-1986.
Jos lisäät tämän tarinan omaan blogiisi, journaliisi tai päiväkirjaasi, hän jättää sinut rauhaan. Näin palkitaan hyvät tekosi. Jos et lisää, tulet kärsimään vaikeista alapään tulehduksista sekä virtsaongelmista seuraavat 40 vuotta ja sen mukana seksielämäsi huononee moninkertaisesti.
Vaikka tuommoinen pelko varmaan asuu meissä melkein jokaisessa, minusta vain tuntuu, että minulla se on tavallista suurempi. Eikä asiaa ole parantanut, vaan pikemminkin siihen on myötävaikuttanut, se, että lapsena vanhempani olivat hirmu tarkkoja käytössäännöistä ja tavoista, ja jos jotain teki "väärin" niin siitä sai kuulla kunniansa.
Koetan nyt opetella päivä päivältä elämään tämän pelkoni kanssa, ja olemaan pohtimatta merkityksettömiltä tuntuvia pikkuasioita, joiden pelkään voivan nolata minut, olla murehtimatta sitä teenkö "väärin" jos teen erilailla kuin muut. Kun en halua olla loppuelämääni mikään massan mukana kulkijakaan, vaan haluan olla vapaa. Tekemään niinkuin itse haluan, pelkäämättä, että joudun siitä naurunalaiseksi ja hyljeksityksi, halveksituksi ihmiseksi.
]]>Tähän asti suunnitelma on kuitenkin vielä toiminut, olen ehtinyt rentoutumaan ja tekemään noita tekemättömiä hommiakin.
Tuo otsikko....katsoin eilen tuonnimisen elokuvan (The Importance of Being Earnest, oikea suomennos oli kyllä "Tärkeintä on olla aito") ja otsikko oli vaan liian houkutteleva jätettäväksi käyttämättä;) Johonkin Oscar Wilden klassikkoon perustuva elokuva. Kyllä siitä huomasi että joku klassikko on taustalla, nykyaikana ei tuollaisia monimutkaisia juonenkäänteitä enää tehdä...pelätään varmaan ettei kukaan ottaisi vakavasti. Eikä tuota kyllä kovin vakavasti voinut ottaakaan:) mutta hauska elokuva se oli silti.
Minusta kuitenkin rehellisyys on tärkeää ihmissuhteissa, ja siksi...tuotatuota mitenhän sanoisin tämän spoilaamatta, koska itse vihaan spoilereita. Mutta minusta siis pitäsi aina olla rehellinen, vaikka valehtelusta olisikin itselle hyötyä. Jos toinen ei rakasta sinua siksi, että nimesi ei ole Ernesti, sen on sama antaa mennä. Sitä paitsi valehtelu, jos ei tulekaan koskaan ilmi, on kumminki aina taustalla ja se syö ihmistä. Kun koko ajan pitää pelätä mitä tapahtuu JOS kaikki tulee ilmi.
]]>
Wanhojen tanssit on nyt ohi. Niin kauan niitä odottettiin, valmisteltiin, niin paljon niiltä odotin, toivoin...
Ja sellaiset niistä tuli. Tavalliset vain. Elämää vain.
Ja olen alamaissa, kun enää ei ole mitään odotettavaa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, tanssit oli tavallaan yksi 'päämäärä' elämälle, maali johon tähdätä, ja jota ajatella. Kaikki valmistelut vei niin paljon aikaa ja energiaa, mut se oli vaan hauskaa ja hyvää energiaa. Ja nyt on surullista kun semmoiseen ei voi enää tähdätä, kaupunkiin menoa ei tarvitse odottaa kuin kuuta nousevaa että löytäisi ne täydelliset hiuskorut wanhoihin.
Onhan mulla tietysti elämässäni muitakin tavoitteita kuin näyttää kauniilta 16.2.2007, mutta ne tuntuvat kaikki tällä hetkellä niin kaukaisilta.
Ja tavallaan tuo vanhojenpäiväkin oli niin pettymys, kun se ei ollutkaan yksi pienen elämäni parhaista päivistä, vaan kaikki valui tavallaan ohi... Ja siks nyt tuntuu siltä ettei oo mitään järkee suunniltella ja valmistella mitään, vaikka juuri sitä niin rakastan.
]]>Jotain työtä olisi hyvä silti saada, koska ensi vuonna on edessä muutto jonnekin opiskelemaan (siis syksyllä 2008, jos käy hyvin), ja rahaa olisi kiva tienata ennen sitä. Muutenkin olen kyllästynyt aina käyttämään mutsin rahoja.
Olisi se hienoa olla omaa rahaa. Vapautta.
Eikä mulla kesäksi ole oikein muuta tekemistäkään (okei, yo-kokeisiin lukeminen...) enkä jaksa koko kesää löhötäkään. Mutta taitaa olla että kohta niin käy, kun ei kesätöitä taida olla enää kovin paljon jäljellä. Aloitin etsimisen jo tammikuussa, mutta käteen ei ole jäänyt mitään muuta kuin "ei oo, soita keväämmällä uudestaan jos joku peruu" tai "meillä taitaa olla oma sijainen". Kaikkein ikävintä on, kun kuulee jo vastaajan äänestä että täältä ei mitään kesätyöpaikkaa tipu.
Huokaus.
]]>Wanhojen tanssit, joista paljon jutskailin aiemmin, on nyt tanssittu. Ihan hyvin meni, joskaan ei niin ihanaa ollut kuin olin odottanut. Mut ihan kivaa kuitenkin, ehdottomasti en olisi jättänyt kokemusta väliin vaikka olisi maksettu se tonni johonkin muuhun. Mitä minä sillä olisin tehnytkään.
Puoli vuotta vanhempana ja toivottavasti edes vähän fiksumpana aion nyt juttua jatkaa.
]]>Shoppailusta áion taas valittaa. Miten voin olla niin huono tekemään (osto)päätöksiä? Mietin aina kaupassa todella kauan mitä ostaisin, ja vasta ostostelun jälkeen alkaa kaduttaa, että olisi pitänyt ostaa tuo ja jättää tuo ostamatta. Saisinpa ´lisää itsevarmuutta, muuhunkin kuin vain shoppailuun. Yleensä vielä käy niin, että kaupassa hetken mieljohteesta tehdyt heräteostokset osoittautuvat paremminksi ostoksiksi kuin "nappiostoksina" pitämäni harkitut valinnat. Huoh...
Tiedän, tiedän, "on siinäkin taas ihmisellä ongelmat". Mutta asia oikeasti häiritsee minua ja harmittaa.
Kuten myös eräs toinen asia, mietin että onko kävijälaskurini seonnut vai voiko olla totta että sivuillani on käynyt jo niin monta ihmistä, kuin 205. Voisitteko laittaa ystävällisesti kommenttia, jotka kävitte tämän lukemassa, vaikka vain että "minä kävin täällä". Yksi sana, se riittää:)
]]>